OSA VI Brändin rakentaminen & toimintakulttuuri 4.-5.12.2024
OSA VI Brändin rakentaminen & toimintakulttuuri 4.-5.12.2024, Hotelli Clarion
Hei kaikki!
Lämpimästi tervetuloa #TulevaisuudenPelastajat-kokonaisuuden viimeiseen osaan Helsinkiin 4.-5.12. Tällä kertaa tapaamme Hotelli Clarionin loistavissa puitteissa brändin rakentamisen ja toimintakulttuurin äärellä. Johdattelemme teemojen pariin keskiviikkona yhdessä Helsingin pelastuskomentaja Jani Pitkäsen ja emeritusprofessori Kalle Michelsenin kanssa. Kuulemme lisäksi, kuinka Keski-Suomen pelastuslaitos on rakentanut brändiä systemaattisesti ensihoitoesimiehen Iiro Nahkamäen johdolla.
Jälkimmäisenä päivänä siirrymme pienen reflektoinnin kautta rakentamaan brändiä 100 sekunnin esityksin. Alla vielä siihen pieni ennakko-ohjeistus.
Aamukahvit tarjolla molempina päivinä 30 minuuttia ennen varsinaista aloitusta, joten tervetuloa valmistautumaan päivään (myös manselaiset) hyvissä ajoin.
Keskiviikko 4.12. kello 10-16.30
Miksi rakentaa brändiä? – Brändi, sen luominen ja kehittäminen
Brändin rakentamisen elementit – Mistä asioista brändi syntyy?
Kalle Michelsen ja Ville Mäkelä, Tamora Oy
Brändin & työnantajamielikuvan rakentaminen strategian suunnassa
Monimuotoisuuden avaamat mahdollisuudet ja haasteet – mitä se tarkoittaa pelastuslaitoksella?
Jatkuvan kehittämisen kulttuuri – miten vaikuttaa toimintakulttuuriin?
Jani Pitkänen, pelastuskomentaja, Helsingin pelastuslaitos
Brändin rakentaminen & viestintä – Case Keski-Suomen pelastuslaitos
Iiro Nahkamäki, ensihoitoesimies, Keski-Suomen pelastuslaitos
Torstai 5.12. kello 8.15-12.15
Tuotekehittäjäksi – Kehittäjänä kehittymisen matka
100 sekunnin esitykset
Ennakkoon
Koko ohjelman ajan olemme olleet palveluiden, toimintamallien, tuotteiden ja toimintakulttuurin kehittämisen äärellä tuotekehitystöiden myötä. Viimeisellä kerralla katsomme yhteisesti, kuinka olemme edenneet ja mitä olemme matkan aikana saaneet aikaiseksi.
Siksi pyydänkin jokaista valmistelemaan 100 sekunnin esityksen. 100 sekuntia hujahtaa hetkessä, joten hahmottele jo ennakkoon, mitä haluaisit 100 sekunnissa kertoa muille aikaansaannoksistasi ja tuotekehitystöistäsi. Jos ennätät, voit kertoa myös omasta kehittämisen matkastasi ja siitä, kuinka olet organisaatiosi tulevaisuutta rakentanut. Voit tehdä 100 sekunnin esityksen omalla tavallasi – valmistella halutessasi jotain visuaalista (Power Point, Canva…) tai mennä puheen voimalla 🙂 100 sekunnin esityksestä ei kannata ottaa paineita, siitä tulee mukavaa ja aika menee todella nopeasti.
Deadline: Jos sinulla on jotain, mitä haluat yhteisessä tilaisuudessa näyttää, lähetä presentaatiosi minulle viimeistään 4.12. 100 sekunnin esityksiin paneudumme yhteisesti tapaamisen jälkimmäisenä päivänä 5.12.
Brändi ja sen kehittäminen – Karl-Erik Michelsen
Aamulla kuljimme satojen brändien ohi. Meidät on ympäröity brändeillä. Tutekehitystyöt on pystyttävä brändätä jotta ne saadaan näkyväksi. Sama on henkilöiden brändin näkökulmasta.
Autot herättävät tunteita. Fazer nousi esiin. Se on ylisukupolvinen brändi. Isovanhemmat ovat syöneet Fazerin sinistä. Se on aina samaa. Laatu on taattua. Väri on sininen. Carl Fazerin nimikirjaimet ovat kannessa. Brändityön on oltava säännöllistä ja strategista. Ihmisten kulutustottumukset ovat muuttuneet, mutta Fazer on silti pitänyt pintansa.
Brändit kertovat tarinaa, ohjaavat kuluttajaa ja viestivät tarjonnasta. Brändi parhaimmillaan selittää itse itsensä. Kyse on tiedottamisesta ja erottautumisesta. Siksi meillä on kirjo erilaisia symboleja.
Erottautuminen joukosta tulee koko ajan haastavammaksi. Saati sitten mielikuvan luominen valtavassa viidakossa. Miksi joku valitsee meidät? Siitä lopulta on kysymys.
Brändi kertoo ominaisuuksia jotka ovat:
Erityisiä
Paketoi erityisyyden ja tärkeimmät ominaisuudet kertomukseksi, joka välitetään a. Organisaatiolle/henkilöstölle, b. asiakkaille ja sidosryhmille
Brändillä haetaan lisäarvoa, johon asiakas voi kiinnostua ja samaistua
Strategia ja brändi? Strategia on pidemmän aikavälin suunnitelma. Sen on otettava huomioon organisaation tila. Posti muutti 2000-luvun alussa strategiaa ja halusi siirtyä kansainvälisille markkinoille. Sitten he miettivät brändiä ja eivät enää kokeneet Postia hyväksi. Ympäri maailmaa etsittiin nimeä joka ei loukkaa tai tarkoita mitään. Löytyi Itella. Kun Itella yritetiin lanseerata, niin kukaan ei tiennyt mikä Itella on. Kun strategiaa vietiin eteenpäin, niin huomattiin että brändi hävisi. 350 vuotta vanha Postin brändi alkoikin tuntua oikeammalta. Kun teet strategiaa, niin on mietittävä organisaation kivijalkoja. Kuten nimi. Joka meille on erityistä.
Stockman 30-luvun puolissa välissä rakensi tavaratalon. Se oli tavallista kansalaista korkeamman elintason kauppa. Se ei ollut tavan väen kauppa. Siitä syntyi Stockmanin menestystekijä. Kun ihminen halusi olla parempi kuin oli, niin treffit sovittiin Stockan kellon alle. Syntyi kokemus paremmuudesta. Vähän ruotsiakin saattoi puhua väliin jos osasi. Se ei ollut luksusta, mutta ei normaaliakaan. Kyösti Kakkonen totesi että ihmiset haluavat halpaa tavaraa. Hän otti S:n pois nimestä. Tokman on menestyvä ja Stockman ei. Kun elintaso nousi paremmalle tasolla, niin Stockmanissa ei ollut enää seuraavaa tasoa nousta. Brändiä ei viety eteenpäin. Ei ollut 2.0, 3.0 ei 4.0 brändiin tarjota.
Kohderyhmä on tunnettava, brändin on muutettava, mutta sen on oltava silti tunnistettava kun brändiin kajotaan.
Kaupungit brändäävät kovasti. Nokia-areenasta on tullut Tampereella isoksi nostattajaksi. Vanha teollisuuskaupunki on muuttunut vetovoimaiseksi. Helsinki oli ennen ainoa iso kaupunki. Mutta se ei enää riitä. Hamina brändäsi itsensä maailmanluokan pikkukaupungiksi. Jos ihminen ei tunnista sitä, niin tuskin siellä kauheasti viihdytään. Brändäys on todella monitahoista ja monivaiheista.
Kyse on mielikuvista. Aika henkimaailman juttua. Brändi käyttää tarinan muotoa.
Brändi on 3:ssa aikamuodossa. Menneisyys kerrotaan tämän päivän muodossa. Menneisyydestä tullut kuiva räätälöidään tähän hetkeen. Ja siitä nähdään tulevaisuuden suunnat. Nämä kolme aikamuotoa on oltava tarinassa mukana.
BRÄNDIN RAKENTAMISEN KAAVA
Mikä on pelastuslaitoksen aitous? Aitous on tehtävä näkyväksi. Uskottavuus on varmasti taidossa ja nopeudessa. On laitteistoa että työtä pystytään tehdä. Millä lailla te näytte? valtavassa symbolimaailmassa on tultava tunnistettavaksi. SIlloin tullaan tiedottamiseen ja johtamiseen. Aito uskottava brändi on pystyttävä pitää lähellä ihmisiä. Se on kilpailukykyä ja elinvoimaa. Arvoa nostetaan brändillä ja tunnistettavuudella. Tarinalla se sitten tehdään.
Brändi vaikuttaa rekryihin, rahan hakuihin, kaikkeen. Pelastajat sarjana on varmasti tehnyt ihmisille näkyväksi pelastajien ja poliisien työtä. Hyvinvointialueet ovat kaikki lähteneet rakentamaan.
Osaamista kannattaa tuoda esiin jatkuvasti. Eikä vasta silloin kun henkilöstöä aletaan vähentää. Kehityskeskustelu olisi hyvä kohta brändätä itseään. Sen voisi miettiä, jolloin myyt osaamistasi ja arvoasi työnantajalle aina uudelleen. Se ei ole lomakkeen täyttämistä. Osaamisen brändäys on tietynlainen henkivakuutus myös omaan työelämään, sen jatkumiseen, siinä etenemiseen.
Menestyvät organisaatiot pystyvät antaa ihmisille vaikutusvaltaa omaan työhönsä. Siksi johtamisen koulutusta tarvitaan paljon.
Älä mene standardiratkaisulla. Aitous on sitä että ei ole tuulen vietävissä. Jokaisella on omat arvot jotka ovat kivijalkana. Aitous on sitä että on oltava konkretiaa. Että pystyy näyttää arvojen ja päämäärien tulleen todeksi. Se näkyy työssä. Uskottavuus ja tunnettuus kohtaa. Elä brändin mukaan. Kateus voi olla positiivista. Ei negatiivista kateutta. Älä vähättele itseäsi.
Tuotekehittäjä tuo voimakkaasti esiin sitä millainen on kehittäjänä. Toimitko verkostoissa, onko kykyä ottaa riskejä ja resilienssiä sietää muutosvastarintaa. Siitä muodostuu kehittäjän henkilöbrändi. Vaikka lunta tulisi tupaan, niin siitä homma vain paranee. Se on kehittäjän osaamista ja brändiä.
Ensihoidon brändääminen – Iiro Nahkamäki, Keski-Suomen pelastuslaitos
Ensimmäisinä vuosina työnantaja suostui sietämään työn näkyväksi tekemistä. Korona muutti tilannetta radikaalisti. Media haastaa valtavasti. Kenttä oli vapaata tehdä. Miltä näytetään ja kuulostetaan. Miten rekrytoidaan? Mitä kieltä käytämme? Kaikki tämä oli suunniteltava aluksi.
Ensihoidon viestinnässä oli tyhjiö. Sitra on nostanut kilpailun digivallasta yhdeksi isoksi megatrendiksi. Aktiivinen viestintä ei tee viestinnästä aina hyvää. Jos laitat joka kerta kuvan yhteisöllisestä makkaran paistosta yhdessä, niin se ohjaa mielikuvaa todella väärään suuntaan.
Media otsikoi palopelastuksessa luotettavuutta ja sankarityötä. Työ on ammattilaisten työtä. Ensihoidon mediajutut ovat erilaisia. Tuntuu että uutisoinnin perusteella ambulanssi ei koskaan ota kyytiin. Epäsuhta tässä on todella suuri.
Meillä on hyödynnetty ammattilaisten osaamisprofiileja. @pelastajateemu @palomies8 ja @nurseiiro tekevät itse näkyväksi osaamistaan.
Terveydenhuolto somessa: Vahva identifioituminen, selkeät kohderyhmät ja tavoitteet, selkeät pelisäännöt, turvallisuus ja mediasuhde ja valmius.
Sisältöstrategia pitää olla kunnossa. On tunnistettava mitä halutaan saavuttaa ja miten arvot näkyvät näkyväksi tekemisessä. Usein on mietittävä mikä on tuote, ja mikä on sisäänheittotuote. Jokainen media- ja viestintäteko rakentaa kuvaa toimijasta. Halusi sitä tai ei. Jokainen meistä antaa kuvan myös asiakkaalle jokaisessa kohtaamisessa.
Valitkaa yhteistyöhön vain strategiaan sopivat kumppanit. Moni haluaa olla vaikuttaja ja harvempi taas on osaaja. Mieti sävy ja katsojakunta.
Ensihoitokertomuksia- sarjaa on katsottu 10 000 000 kertaa. Suurin osa katsonut miltei koko sisällön. Tuotanto on kevyt, sillä sitä tekee Iiro. Tavoitteena on opiskelijat ja maallikot. Poliisit- sarja piti lopettaa koska tuotanto ei ollut töissä heillä. Nyt ei ole sitä ongelmaa. Jos alueella on kiinnostus tehdä dokkaria, niin se voidaan järjestää.
Brändin rakentaminen ja henkilöstön kehittäminen – Jani Pitkänen, Pelatuskomentaja, Stadin Brankkarit
Standin Brankkarit on pitkään ollut oma linnakkeensa. Ennen piti omassa osoitteessa olla Helsingin postinumero. Työtä on tehty paljon että Helsinki on laitos muiden joukossa, joka kuitenkin ylläpitää omaa perinnettään.
Stadin Brankkari auttaa aina. Se slogan tarkoittaa työyhteisöä. Kaikki jotka tekevät palvelutuotannon eteen on töissä Stadin Brankkareissa. Kaikki tukitoiminnot siellä takana ovat tätä. Oli virkapuku päällä tai ei. Kyse on henkilöstön äänestämästä tunnustuksesta, mutta kyse on paljon isommasta.
Kun etsin Googlesta Stadin brankkareita, niin eteen tulee tämän kaltaista kuvastoa. Se on aikansa kuvaa, eikä vastaavaa ehkä tehtäisi enää tänä päivänä. Jos haet helsingin kaupungin pelastuslaitos, niin kuvasto on todella operatiivista kuvittamista. Taustaorganisaatiota ei näy.
Syrjinnästä tullut oikeuskäsittely pyyhki neljän vuoden arvotyön täysin tyhjäksi. Iltalehteä kun klikkaa 500 000 ihmistä, niin koko työ lähti uudestaan. Prosesseja lähdettiin korjaamaan heti, mutta vaikein työ on ollut palauttaa luottamus henkilöstöön. Siinäkin on kyseessä vuosien työ. Taas ollaan brändin ytimessä ja työ on tehtävä näkyväksi.
Toimiva pelastuslaitos- projekti
2020 lähdettiin liikkeelle aika hierarkisesta tilateesta. Ulkopuolinen konsultti kävi läpi noin 700 työntekijää. 215 vastausta ja 60 haastateltiin. Alussa tutkittiin organisaation toimivuutta ja ideoita sujuvaan toimintaan. Vastaukset olivat rakenteeltaan kehittämismyönteisiä. 2019 TTL:n tutkimus oli todella raakaa palautetta. Tutkimuksesta löytyi 15 erilaista kehittämiskohdetta. Teemoiksi noisi kaikkea resurseista palkkaan, viestinnästä johtamisen selkeyteen ja osaamisen kehittämiseen.
Joulukuussa 2020 saatiin raportti. Osaamista ei ollut ja aikaa asioiden taklaamiseen ei ollut. Yksi konsultti otti projektipäällikkyyden vuoteen 2021 asti. Syntyi selkeä johtamisen viitekehys, päätöksenteko, prosessit laitettiin uusiksi. Ihmiset olivat mukana eri teemoissa itse osallisina rakentamassa uusia malleja, jotta henkilöstön ääni saadaan oikeasti kuuluviin.
Jokaisesta muutoksesta löytyi punainen lanka henkilöstön kehittämisehdotukseen. Näin mandaatti kaikkiin muutokseen oli henkilöstöltä. Liikennevaloilla pystyttiin seurata toimeenpanon tilannetta. Onko asia valmis, kesken vai täysin tekemättä. Sitten tuli Juhannus 2022 ja SoTe tuli, mutta johtamis- ja toimintakulttuuria sote ei ole voinut pyyhkiä pois. SoTen malleja ei olla haluttu ottaa pelastustoimeen. Johtaminen on vuorovaikutusta. Vaikka asiat tulevat linjassa ylöspäin, mutta aina voi tulla ylös puhumaan, vaikkei oikotietä ole onneen. Mutta ideoita kuunnellaan aina.
Strateginen näkökulma
Että strategiaan saadaan ajankohtaisia nostoja, niin siinä on oltava henkilöstö mukana. Kaupungin strategia oli ensin. Sitten kansallinen näkökulma ja sitten Stadin Brankkarit. Samassa tehtiin arvotyö. Henkilöstöltä kysyttiin arvomaailma. Yleiset arvot ovat hyvin taustalla. Mutta niihin haluttiin myös oma näkökulma.
On muistettava, että brändi ei ole sitä mitä luulet organisaation edustajana olevan, vaan sitä mitä asiakkaat sanovat sen olevan
Suuren kaupungin maine voi olla hyvä tai pois tunkeva. Helsingin brändi on kuitenkin kaikessa taustalla. Vetovoima ja pitovoima on samaa. Kun valitset työpaikkaa, niin työn kuormittavuus mietityttää. PK-seudulla on korkeammat elinkustannukset. Etulinjan palkkoja on saatu nostettua. Toki se aiheutti naapurialueiden korotuksia. Ja se aiheuttaa taas uudestaan palkkapainetta. Hyvää on yhteisön hyvä maine. Keikkaa on tarjolla ja vaurusteet, kalusto ja halu työskennellä Stadin Brankkareissa on kunnossa. Nämä kaikki ovat veto- ja pitovoimaa. Läsnätöissä pääsääntöisesti halutaan olla ja kahvitauoilla halutaan kohdata.
Laakereillaan ei saa maata. Brändityötä on tehtävä koko ajan.
100 sekunnin puheet – tuotekehitystyömme
Sata sekuntia on lyhyt aika. Kaikki pitivät puheensa ja niitä kommentoitiin. Mukaan oli kasattu lisäksi johdon raati kommentoimaan ja nostamaan esiin hyvää.
Puheissa esiin tulleet kehitystöt olivat käytännöstä esiin nousseita. Konkreettisesti arkea helpottavia kehitystöitä. Osa katsoi kauemmas tulevaisuuteen kuitenkin rakentaen polkua kokeilujen kautta. Osa oli kokeiltuna ja menossa saattoi olla jo kuudes iteraatiovaihe. Monessa kehitystyössä oli laskettu panos ja tuotto- suhde.
Jatkon kysymys onkin miten tämä ryhmä vie kehittämistä eteenpäin asemillaan ja yksiköissä. Miten Tulevaisuuden Kehittäjien Alumnitoiminta saadaan käyntiin ja verkosto pysymään ehjänä? Monessa paikassa tehdään hyvää joka pitää saada leviämään muuallekin. Toteamus kuuluukin,
tästä ekosysteemistä ja verkostosta on saatava tehoja irti. Itselle ja muille.
#tulevaisuudenpelastajat 