OSA V – Tuotteistamista 23.-24.8.2023, Naantali

OSA V – Tuotteistamista 23.-24.8.2023, Herrankukkaro, Naantali

Mihin tuotteistamista tarvitaan? Kalle Michelsen

Tässä maailman hetkessä kaikki on tuotteistettu.

Miksi pitää tuotteistaa? Ja miksi julkisen sektorin palveluja pitää tuotteistaa? Pitääkö pelastuslaitoksen palvelut olla tuotteistettu? Kysymys on paljon yhdenmukaistamisesta ja paketoimisesta.

Miltä palvelumme näyttää ulkopuoliselle? Yrityspuolella on jouduttu tuotteistamaan kautta historian, koska sen avulla on haluttu tehdä palvelut ja tuotteet helposti asiakkaille saatavaksi.

Mitkä ovat sellaisia palveluja, tuotteita tai prosesseja, joita me voimme tuotteistaa? Paljon on kyse on läpinäkyvyydestä saavutettavuudesta. Miten olemme mahdollisimman helposti saavutettavia asiakkaan näkökulmasta? On se sitten sisäinen asiakas vaikka intran osalta tai ulkoinen asiakas.

Tässä näkyy kuinka kaukana julkinen sektori laahaa perässä yksityistä sektoria. Se näkyy esimerkiksi verkkosivuilla navigoidessa. Kärsivällisyys loppuu, jos joutuu etsimään julkisen organisaation verkkosivuilta jotain. Sanasto ylipäätään on hankalaa, sanoitusta ei ole katsottu kriittisesti asiakkaan näkökulmasta.

Mitä tapahtuu, jos emme tuotteista?

Tuotteistamisen avulla voimme osoittaa tuotteen tai palvelun taloudellisen vaikuttavuuden. Näyttää paljon julkisesti tuottamamme palvelumme maksaa.

Tuotteistaminen ei tapahdu itsestään. Sen eteen on tehtävä töitä. Se on prosessi, jossa palvelu, konsepti tai idea muutetaan selkeästi määritellyksi ja rajatuksi tuotteeksi tai palveluksi. Tavoitteena on usein tehdä siitä helpommin ymmärrettävä, markkinoitava, myytävä ja toimitettava asiakkaille.

Tuotteen pitää palvella asiakasta mahdollisimman hyvin. Ulkoiselle asiakkaalle tuotamme näkyvän palvelun, omille porukoillemme tuotamme ikään kuin sisäisen palvelun. Hyvinvointialueen valmistelijat eivät välttämättä tiedä, mitä palotarkastajamme tekee. Muun muassa sen takia meidän pitää tuotteistaa. Tehdä omaa toimintaamme näkyväksi ja vaikuttaa sen kautta.

Palautteen kerääminen on meillä laitoksilla vielä lastenkengissä. Ja nyt sitä pitäisi alkaa tekemään mitä suuremmissa määrin. Ja miten rakennamme isoa kuvaa asiakaskokemuksen ja -palautteenkin pohjalta. Nyt olemme olleet sen keräämisessä ja hyödyntämisessä todella huonoja.

Case Keski-Suomen pelastuslaitos – Iiro Nahkamäki

Ensimmäisiä, jotka ensihoitoa on lähtenyt brändäämään.

Jokainen meistä on viestijä, halusimme tai ei. Lomakkeista lähtien kaikki välittää meistä mielikuvaa.

Pelastuslaitoksellamme on noin kuuden hengen mediatiimi. Työnantaja mahdollistaa toiminnan ja tarjoaa myös laitteistoon. Nyt syksyllä mediatiimi on laajentumassa ensihoidosta myös muille sektoreille. Isompi taho ottaa kantaa tekemiseemme tarvittaessa. Varsinaista vastustusta ei ole ollut. Toisaalta se perustuu varmaan myös meidän omaan kohtuullisen tiukkaan kontrolliin.

Työnantajamielikuvaamme on se, miltä näytämme ulospäin. Sen vuoksi meillä on ollut tarve ilmaista ja viestiä itsestämme. Olemme määritelleet ja luoneet pelisäännöt sille, miten näymme, miten puhumme, millä sävyllä viestimme etc. Meillä on tietynlainen kieli, jolla viestimme – sillä on merkitystä minkälaista esimerkkiä näytämme.

Pelastustoimi on iso brändi. Ensihoidosta sen kaltainen brändi puuttuu. Mediakuva pelastustoimessa on sankarillinen. Pelastustoimen brändi kestää aika paljon, se on aika sankarillinen, vaikka kyse on ammattilaisista. Ensihoidon brändi ei ole samanlainen – mediassa näkyy enemmän tarinoita, joissa ensihoito on toiminut heikosti. Laadukas brändi- ja mediatyö suojaa meitä, mutta tällä hetkellä ensihoidon mediakenttä on hyvin villi maailma.

Mediakuvalla on vaikutusta päättäjiin. Sillä vaikutamme siihen, että päättäjät ymmärtävät mitä oikeasti teemme. Meidän on itse luotava yleisösuhde. Samalla luomme inhimillisyyttä usein kasvottomaan virkamiesviestintään.

Vaikuttajaviestintä on se millä tavoitamme entistä enemmän ihmisiä.

Tuotteistaminen pelastuslaitoksen kontekstissa

Me tarvitsemme entistä enemmän tehdä asioita ja tuottaa palveluita uudella tavalla.

Miten tuotteistamista voitaisiin hyödyntää pelastustoimessa ja ensihoidossa? Mitkä toiminnot hyötyisivät tuotteistamisesta?

Kahden miehen kevyt yksikkö tehtäville
Asiallinen ensihoitaja – sisäinen tuotteistaminen. Miten saisimme sisäisesti toimimaan sen?
Tietohallintomalli – halutulla tarkkuuden tasolla koko organisaatiolle
Operatiivisen toiminnan palautejärjestelmä
Kohdekortit
Laadukkaan tuotteemme konseptointi ja näkyväksi tekeminen päättäjille

Keskiviikko 23.8. kello 10-16.30

Mihin tuotteistamista tarvitaan?
Tulevaisuuden palveluiden kehittäminen – mitä tuotteistamisessa tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa?

Kalle Michelsen & Ville Mäkelä, Tamora Oy

Case Keski-Suomen pelastuslaitos – kuinka Keski-Suomen pelastuslaitos viestii ja rakentaa brändiä?

Iiro Nahkamäki, ensihoidon esihenkilö, viestinnästä vastaava, Keski-Suomen pelastuslaitos

Miten hyötyä tuotteistamista pelastuslaitoksen toimintaympäristössä?

Jouni Pousi, Tamora Oy

Torstai 24.8. kello 8.15-12.15

Tuotteen tai palvelun taloudelliset vaikutukset & niiden arvioiminen
Pikatuotteistus: Tuotteen, palvelun tai toimintamallin tuotteistaminen, paketoiminen & skaalaus

Jouni Pousi & Ville Mäkelä, Tamora Oy

Iiro Nahkamäki toimii Keski-Suomen pelastuslaitoksen ensihoidon esihenkilönä ja vastaa organisaationsa viestinnästä. Iiro on toiminut edelläkävijän roolissa viestintää konseptoitaessa ja tekee sitä nykyään useassa eri some-kanavassa, kuten Youtubessa, Instagramissa ja TikTokissa. Jälkimmäisissä hänet löytää nimellä @nurseiiro. Keskiviikkona Iiro kertoo, kuinka on rakentanut viestintäympäristöä Keski-Suomen pelastuslaitoksessa, mitä se on vaatinut, ja minkälaisia vaikutuksia sillä on ollut.

Ennakkoon

Ensi kerralla olemme tuotteistamisen ja tuotekehittämisen äärellä. Mitä tuotteistamisella haemme ja miten tuotteistamme palveluja? Pohdi ennakkoon seuraavia ja kirjaile itsellesi ylös:

Mikä on mielestäsi aivan erinomaisesti tuotteistettu palvelu? Mikä on ehkä jäänyt erityisesti mieleesi?
Arvioi oman tuotekehitystyösi tuottamaa asiakashyötyä ja taloudellisuutta haluamallasi tavalla. Minkälaista asiakashyötyä se tuottaa? Minkälaisia taloudellisia vaikutuksia sillä mielestäsi on?