OSA II – Proaktiivinen kehittäminen & palveluinnovaatiot 5.-6.3.2024 Turku

OSA II – Proaktiivinen kehittäminen & palveluinnovaatiot 5.-6.3., Naantalin Kylpylä

Kaksi kysymystä alkuun:

1. Missä asiassa työssäsi olisi mielestäsi tärkeää tehdä radikaali muutos? Miksi?
   • Rajojen rikkominen. Vastuun jakaminen laajemmin.
   • Hierarkinen ja ylhäältä tapahtuva mikromanagerointi.
   • Hirveän paljon kuulee sitä, että tämä ei kuulu minulle. koska se ei lue TESissä.
   • Byrokratian ja hallintotapojen uudelleen tarkastelu – kuinka ne tukee ketteryyttä?
2. Tarkastele omaa työtäsi. Mitkä mielestäsi ovat kolme keskeistä kohtaa, joihin tarttumalla, ja joita kehittämällä voit tehdä tulevaisuuden työstäsi sujuvampaa?
   • Työn tekemisen helpottaminen – kulkuoikeudet helpottaisi liikkumista.
   • Samankaltaiset toimintatavat asemilla helpottaisi tekemistä.
   • Tiedolla johtaminen budjetoinnin ja seurannan osalta.
   • Työyksikön ja -jäsenten sisäinen tiedonkulku. Mitä pitää viestiä, miten pitää viestiä ja kenelle? Tiedon jakamisen tärkeyttä ei tunnisteta.

Jos haluamme tehdä radikaaleja innovaatioita, pitää se päättää etukäteen, että sitä lähdetään tekemään. Samoin se pitää tehdä julkiseksi. Missä asioissa meidän pitää tehdä radikaali muutos? Missä riittää pieni viilaaminen? Ja mitkä kohdat meidän tulisi jättää kehittämättä kokonaan?

Kehittäjien muuttuva maailma

Aikaisemmin organisaatioissa oli vallalla ajatus, että niissä oli omat kehittämisyksiköt tekemässä kehittämistä. Kehityskulku on mennyt siihen suuntaan, että ammattilaisilla itsellään on ammattitaito kehittää. Innovaatiot demokratisoituu. Kehittämisestä tulee jokamiehen oikeus ja velvollisuus. Kehittäminen tulee osaksi arkityötä.

Millä ajalla kehitämme? Organisaatioiden tavat eivät välttämättä ole muuttuneet niin, että ne mahdollistaisivat kehittämistä.

Kuinka työ muuttuu? Meidän on pystyttävä mukauttamaan omaa työtämme ja työnkuvia suhteessa asenteiden muuttumiseen. Alan vaihtoon suhtaudutaan suopeammin.

Kehittäminen ei mene aina putkeen. Miten organisaatio reagoi kehittämiseen? Se miten kollegat reagoivat, mittaa aika hyvin organisaatiokulttuuria. Sanovatko kollegat, että mitä minä sanoin?, vai sanovatko he, että ei muuta kuin uutta matoa koukkuun.

Organisaatiossa meillä on ja tulee aina olemaan vastustusta. Kaikkia et voi saada mukaan, se on hyvä muistaa kehittämisessä. Kohdista fokus innostujiin, siihen 5%iin, jotka on helpompi saada mukaan.

Idea itsessään ei ole mitään. Teot ratkaisevat.

Kulttuurin muutoksesta

Oleellista on se, että löydät oikeat ihmiset ympärillesi. Meillä on tosi muutosvastarintaisia ja hierarkiaan tottuneita ihmisiä, miten sieltä kaivaa ne, jotka pystyvät näkemään asioita samalla tavalla?

Pelastuslaitosympäristössä se vaatii aikamoista kulttuurin muutosta, jotta lähdettäisiin ideoinnin ja kehittämisen tielle. Kulttuurinmuutosta niin, että siihen kannustetaan – kehittäminen jollakin tapaa osaksi työtä.

Olemme menneet pelastustoimessa putkiajattelulla. Pelastustoimi on ollut pitkään stabiili. Nyt toimintaympäristö on muuttunut ja pitäisikin ajatella myös vaakasuuntaisesti. Vaikka halua olisi, ei organisaatio ole muokattu sen kaltaiseksi. On ollut palopäällikkö, jonka kautta asiat ovat putkahtaneet.

Olemme edelleen vanhassa armeijamallisessa tekemisessä. Linjaorganisaatio toimii operatiivisessa toiminnassa kyllä.

Innovaatioista

Mitä innovaatiot ovat? Innovaation voi määritellä usealla eri tavalla. Sitä ei välttämättä kannata mystifioida. Innovaation voi nähdä olevan idea, tuote, tai käytäntö, joka koetaan uudeksi.

Kun puhutaan innovaatioista, ihmiset näkevät herkästi sen varsin suppeasti esimerkiksi uutena tuotteena. Sen sijaan innovaatio voi usein olla esim. prosessi-innovaatio tai organisaatioinnovaatio.

Mitkä asiat haluamme muuttaa radikaalisti? Innovaation radikaalius voi tulla sen vaikuttavuudesta. Ei suinkaan siitä, kuinka kauan se vie aikaa tai kuinka paljon siihen menee rahaa.

Ajatuksia innovatioista – luovuus ei ole mukavaa

Olemme usein oman elämämme laitostujia. Suljemme herkästi asioita kehittämisessä pois, koska olemme tottuneet tekemään tietyllä tavalla.

Kielletty alue – Mistä elementeistä syntyy hyvät lastenjuhlat?

• AIkataulu
• Rekvisiitta – ilmapalloja ja serpentiinejä
• Suunnittelu lapsen kanssa yhdessä. Joustavuus.
• Osallistujat – kavereita mukana. Ei liian suuri ryhmäkoko kuitenkaan.
• Esiintyjä: pelle, taikuri tai aasi.
• Herkut – paljon sokeria.
• Tietynlainen rajojen rikkominen – vaikka pöytä, johon saadaan piirtää.
• Rooliasut.
• Aikuinen, joka uskaltaa heittäytyä mukaan.
• Taltiointi.

Mitkä asiat ovat ehdottomasti kiellettyjä lastenjuhlissa?

• Kiusaaminen
• Tavaroiden ottaminen isäntäväen kaapista
• Päihteet – alkoholi
• Paikkojen hajoittaminen, rikkominen
• Vahingoittaminen
• Puukot
• Kiroilu
• Räjähteet
• Aseet

Suljemme usein asioita pois kehittämisessä, koska ajattelemme niiden olevan liian vaivalloisia toteuttaa, tai olemme tottuneet menemään liian paljon rutiineissa. Miksi suljemme asioita pois? On hyvä muistuttaa itseä rutiineissa olemisesta. Hylkäänkö jonkin vaihtoehdon, koska ajattelen, että siitä tulee esimerkiksi liikaa työtä, tai että se on liian hankala itselleni.

Mitä jarruja itse tunnistat? Mitkä asiat estää kehittämästä?

• Työpaikan kehitystä estävä kulttuuri – näin on aina tehty -asenne: valtamerilaiva kääntyy hitaasti —> vaatii heittäytymistä, avointa keskustelua, myydä ideansa niin, että esihenkilö luulee keksineensä sen itse.
• ”Ihan hyvä idea, mutta ei onnistu meillä”. Historia velvoittaa.
• Ihmissuhteet. Kuinka paljon on sinnikkyyttä laittaa peliin?
• Pääomat/resurssit
• Liika suunnittelu tappaa
• Motiivi – miksi haluat kehittää

Asiakaslähtöisyys – näkyykö kehittämisessä asiakkaiden kädenjälki?

Asiakaslähtöinen kehittäminen on sitä, että asiakkaat ovat oikeasti mukana kehittämisessä. Se voi vaikuttaa prosesseihin tai toimintatapoihin. Siitä tulee haastetta kehittäjälle – miten saan asiakkaat mukaan kehittämään? Toinen vaihtoehto asiantuntijalle on olla asiakaskeskeinen – hän tietää omalla ammattitaidollaan, mikä asiakkaalle on parasta.

Usein puhutaan siitä, että on oltava asiakaslähtöinen. Ei välttämättä tarvitse. Asiantuntijoina on hyvä joskus tehdä päätöksiä ilman asiakkaan sen kummemmin osallistamatta.

Usein se on poukkoilua asiakaslähtöisyyden ja -keskeisyyden välillä.

Valmentava ote & coachaus – Tuotekehitystöiden sparraus

Päivä 2 – Tuotekehitystöissä eteneminen, kokeilukulttuuri ja verkostoissa kehittäminen

• Ideoita
• Etenemisprosessi
• Coachaus
• Tuottavuus/vaikuttavuus
• Verkostoituminen

Ohjelma:

Tervetuloa Naantalin Kylpylään! Aloitamme tiistaina 5.3. kello 10. Aamukahvit suolasineen on tarjolla kello 9.30 alkaen, joten tervetuloa virittäytymään tunnelmaan hyvissä ajoin.

Tiistai 5.3. kello 10-16.30

• Ideasta innovaatioksi
• Palveluinnovaatiot – Tulevaisuuden palveluiden kehittäminen toimintaympäristön muutoksissa
• Asiakaslähtöinen kehittäminen

Mika Kortelainen & Ville Mäkelä, Tamora Oy

Keskiviikko 6.3. kello 8-12.15

• Verkostoissa kehittäminen
• Ketterä kehittäminen & kokeileva kulttuuri
• Speed coaching – tuotekehitystöiden sparraus
• Kehittämisen seuraavat askeleet

Mika Kortelainen & Ville Mäkelä, Tamora Oy

Ennakkoon

Naantalissa olemme muun muassa proaktiivisen kehittämisen, kokeilevan kulttuurin ja asiakaslähtöisen kehittämisen äärellä kahden päivän ajan. Siirtääksesi ajatuksia tulevalle jaksolle, pohdi ennakkoon seuraavia ja kirjaile ajatuksiasi ylös, palaamme näihin päivien aikana:

1. Missä asiassa työssäsi olisi mielestäsi tärkeää tehdä radikaali muutos? Miksi?
2. Tarkastele omaa työtäsi. Mitkä mielestäsi ovat kolme keskeistä kohtaa, joihin tarttumalla, ja joita kehittämällä voit tehdä tulevaisuuden työstäsi sujuvampaa?

Sparraamassa