OSA I – Proaktiivinen kehittäminen 25.-26.1.2024, Helsinki

OSA I – Proaktiivinen kehittäminen 25.-26.1.2024, Helsinki, Hotel GLO Art

Mistä tulee tuottavuuden seuraava hyppäys? Se tulee paitsi tekoälystä, myös henkilöstöstä. On tunnistettu viimein se, että henkilöstössä on se kehittämisen voimavara. Se tuo valtavan kehittämispotentiaalin organisaatioon.  Parhaimmat organisaatiot ovat sellaisia, jossa työntekijät kehittävät työtä. Kehittäminen on tullut ja tulee osaksi työtä.

Tavoitteena on, että kehittäminen tulee osaksi identiteettiä. 

Teillä alalla proaktiivisuus on ikään kuin sisäänrakennettu. Ajatus ennakoinnista kuuluu alaan. Proaktiivisuus on siinä mielessä kinkkinen, että sitä on kehitettävä jatkuvasti, koska toimintaympäristö on vaikka viiden vuoden päästä erilainen, mitä se on tällä hetkellä. Ja meidän on pakko kehittää, jotta pystymme muuttumaan toimintaympäristön mukana. Ja mieluummin vielä ennakoiden.

Monimutkainen maailma tuo monimutkaisia ongelmia

Olemme astuneet monimutkaiseen maailmaan. Sen ymmärtäminen on valtavan haastavaa, mutta jos teemme sitä, pystymme ehkä toimimaan proaktiivisesti. Monimutkaisessa maailmassa asiat ovat vaikeasti ymmärrettäviä.

Kehittäminen tapahtuu kysymyksillä, ei vastauksilla. Lapsi aloittaa mitä ja mikä -kysymyksillä. Kun kovalevy on heillä täynnä, alkaa miksi-kysymykset. Se pakottaa perustelemaan, kertomaan motiivit. Mitä ja mikä -kysymykset löytyvät enterin takaa, miksi-kysymykset eivät löydy.  Miksi-kysymykset pakottavat miettimään syy- ja seuraussuhteita.

Nykyaikainen ongelma on niin monimutkainen, että usein se synnyttää kymmenen uutta. Ja monimutkaisessa maailmassa on vaikeaa ennakoida mitä tuleman pitää.

Ihanteellisena lopputuloksena meillä syntyy uusi toimintakulttuuri. Siinä kulttuurissa kehitetään, ja se toimii dynaamisesti. Sitä uudet sukupolvet haluavat työelämältä. 

Kun ihmiset liikkuvat monimutkaisessa ympäristössä, aiheutuu inhimillisiä virheitä, jotka työllistävät teitä. Suunta teknologian kehityksessä on se, että käyttäjät yritetään irrottaa teknologiasta pois. 

Operatiivisessa toiminnassa tuntuu, että tulemme jäljessä jossain 90-luvulla ja toiminta ei ole kehittynyt toimintaympäristön muuttuessa. 

Osaamisvaateet ovat muuttuneet kyllä ja ne ovat valtavat verrattuna aiempaan. 

Ihmisemme pelastustoimessa eivät ole kykeneväisiä ottamaan vastaan teknologisia muutoksia sen vaatimassa vauhdissa. Muutoksen pelko organisaatiotasolla on suurta. 

Mitkä asiat toimintaympäristössämme muuttuvat ja mitkä eivät muutu?

Kehittäminen muuttaa aina jotain. Se aiheuttaa muutoksen toimintamalleissa tai -tavoissa. Se rassaa ihmisiä ja tuo muutosvastarintaa.

Dynaaminen organisaatio elää kehittämisestä. Sen on janottava kehittämistä, koska se vie organisaatiota eteenpäin. Siihen tässä tähdätään, että organisaatio on lopulta valmis uudistumiselle. 

Virheitä täytyy tehdä. Se on kaiken kehittämisen a ja o. 

Päivä 2 – Minkälaisia askeleita voimme ottaa toivotun tulevaisuuden tekemiseksi?

Toivottu tulevaisuus 2030? Minkälaisin askelin toivottu tulevaisuus voidaan tehdä todeksi?

• Laitosten keskinäinen yhteistyö. Laitokset keskustelevat oikeasti keskenään. Hyvien kokemusten ja käytäntöjen jakaminen ja sitä kautta parhaiden asioiden poimiminen.
• Laitoksen sisäinen yhteistyö – tällä hetkellä se on käytännössä 0.
• Uudenlaiset urapolut – esim muutaman kuukauden mittaiset yhteistyöprojektit, jotka kasvattavat osaamista.
• Osallisuus.
• Kehittämisessä usein mukana samat henkilöt – kierto ja laajempi osallisuus kasvattaa osaamista
• Ulkoisen ja sisäisen viestinnän tehostaminen – yksilön vastuu ja viestintäosaamisen lisääminen
• Koulutusvälineistö & tietopankki
• Urapolut
• Laitoksen omat kehityshenkilöt & kehitysryhmät
• Monikanavainen vaikuttaminen
• Kokemusasiantuntijat opiskelijatyössä esimerkiksi – osaamista meillä talossa löytyy
• Työhön perehdyttämisen uudet mallit vaikuttaa työhyvinvointiin ja työn pitovoimaan.
• Koetetaan tarttua pieniin toivonkipinöihin
• Uranvaihtajat – aktiivinen työ heidän suuntaan (myös VPK silmällä pitäen)
• Yhteinen asiantuntijafoorumi

Tuotekehitystöitä tulevaisuutta tehden, ei ainoastaan ongelmia korjaten.